Kopulan Osma-seikkailu

-



Kaksi viikkoa sitten, 26.11., alkoi meidän kopulalaisten matka kohti Joensuuta ja Osmalandiaa. Innokkaina ja iloisina ensimmäisestä lähi-Osmasta pitkään aikaan lähdimme monen tunnin junamatkalle aavistamatta mitään siitä, mitä viikonloppu tuokaan tullessaan.

 

Perjantai sujui perinteikkäästi luentojen ja illanvieton parissa. Pääsimme kuulemaan esimerkiksi Virittäjä-lehdestä sekä karjalan kielestä. Illalla illanvietossa pääsi tutustumaan muiden ainejärjestöjen opiskelijoihin sekä esimerkiksi pelaamaan beer pongia.

Kopula Osman turnauksessa

 

Lauantaina oli vuorossa Osma-turnaus, johon olimme valmistautuneet huolella jo viikkoja aikaisemmin. Olimme sanoittaneet laulun, askarrelleet rekvisiittaa sekä ottaneet mukaan jopa maskottikäärmeemme Fenniksen. Jokainen pystyi jo näkemään Osma-pokaalin käsissämme, kuten jokainen jokaisessa aiemmassakin Osmassa. Uskoamme voittoon horjutti vain kylmyys, joka alkoi tunti tunnilta tuntumaan hieman pahemmalta.

 

”Tulkaa Kopulanniemeen

on meillä täällä possujuna, delfiinit ja hurjanhauskaa

nouse Timonneulaan

on hissi rikki, kiipee tuhat porrasta.

hupi melkein ilmasta,

mut emme anna alennusta ellet ole Kopulasta

täs on Fennistorata

virkattu käärme renkailla”

 

Kylmyydestä huolimatta me kopulalaiset olimme taas voimissamme muutamaa tuntia myöhemmin, kun oli sitsien aika. Jokainen alkoi sitsien edetessä tuntea jännityksen nousevan; kuka mahtaisi olla voittaja ensimmäisessä lähi-Osmassa kahden etä-Osman jälkeen. Lopulta sitsien loppupuolella julistettiin voittaja, ja tässä vaiheessa jokainen varmasti jo tietääkin, että Kopula voitti! Voitto oli meille iso juttu, varsinkin kun Kopula on viimeksi voittanut vuonna 2010. Onnellisin (ja kovaäänisin) huudoin haimme pokaalin sitsitilan etuosasta.


  

Sitsien jälkeen juhlimme voittoa jatkoilla yhdessä pokaalin kanssa. Juhlittua tuli niin, että muutamilta kopulalaisilta ei seuraavana päivänä juurikaan tullut ääntä. Juhlat luonnollisesti jatkuivat pitkälle yöhön.

 

Vaikka Osma-viikonloppu oli mitä mainioin, oli voitto vielä kirsikka kakun päälle. Muistelemme voittoa varmasti vähintään seuraavaan voittoon asti, ja odotamme jo innokkaina seuraavaa Osmaa, joka siintää ensi vuoden maaliskuussa. Kiitos viikonlopusta Joensuun Täky!

 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Esittelyssä Kopulan ainejärjestötilavastaava

-
Kuva
Aino Manninen Moi! Oon Aino, opiskelen ekaa vuotta suomen kieltä ja toimin Kopulan aj-tilavastaavana. Tykkään laiskottelusta, nauramisesta, juhlimisesta, lukemisesta, syömisestä, punaviinin juomisesta ja huonekasveista. Veera ja Sara kysyivät multa, että mikä on parasta suomen kielen opiskelussa. Suomen kielen opiskelu on ihanaa jo ihan vain siksi, että saa olla kopulalainen. Meillä on paras porukka kasassa! Tietty myös se, että saa oppia hurjan paljon uusia asioita kielestä, joka tuntuu äidinkielenä itsestäänselvyydeltä, on sairaan siistiä.
Lue lisää

Suunta löytyi selkokielestä

-
Tässä postauksessa Jenni, 5. vuoden suomen kielen opiskelija, kertoo omasta tiestään selkokielen pariin kansainvälisen selkokielen päivän kunniaksi!   Tänään 28.5. vietetään kansainvälistä selkokielen päivää. Selkokeskus määrittelee selkokielen seuraava sti : Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.   Selkokieli on saanut viime aikoina mukavasti näkyvyyttä. Koronapandemia on lisännyt selkokiel isen tiedottamisen tarvetta, mutta selkokieli on näkynyt viime vuosina yhä enemmän myös yliopisto -opetuksessa ja tutkimuks essa. Esimerkiksi selkokieleen liittyviä opinnäytteitä ilmestyy huimaa vauhtia.   Erityisen suuri merkitys selkokielellä on ollut omassa elämässäni, sillä s en parista löysin suunnan, joka oli pitkään hukassa. Tässä blogikirjoituksessa kerron omasta polustani selkokielen ...
Lue lisää

Kopulan tuoreet tuutorit esittäytyvät

-
Kuva
Suomi-ilmiö on saanut ilon ja kunnian esitellä Kopulan tuutorit lukuvuodelle 2019–2020! Tai oikeastaan he esittelevät itse itsensä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Kuka olet, mistä tulet, mitä teet vapaa-ajallasi? Mikä on parasta suomen kielen opiskelussa? Entä koko yliopistoelämässä? Kerro vielä terveisesi tuleville fukseille! Tytti Nurminen Moi kaikille! Olen Tytti, vielä toistaiseksi ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Raumalta. Vapaa-ajastani suuri osa kuluu partiota harrastaessa sekä hyvää musiikkia kuunnellessa. Lisäksi olen intohimoinen salmiakkifani sekä kahvi- ja ruisleipäaddikti. Suomen kielen opiskelussa parasta ovat samanhenkiset fennistikaverit, joille on täysin suotavaa avautua mm. muiden tekemistä kielioppivirheistä. Koko yliopistoelämässä ehdottomasti parasta ovat sitsit – rakastan sitsilauluja! On ihan ok olla pihalla kaikesta. Niin mekin olemme olleet (ja välillä saatamme olla vieläkin). Nähdään syksyllä! Aino Lyijynen Heippa hei! Mie oon Ain...
Lue lisää