Siirry pääsisältöön

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttely avataan 19.2.

Miltä näyttää satavuotiaan Suomen kielimaisema? Millaisista kielenpuhujista se muodostuu, ja millaisia kokemuksia heillä on eri kielistä, murteista ja kielenkäyttötilanteista?

Suomalaisten kielellisiä elämäkertoja esitellään valokuvin, tekstein, ääni- ja videonäyttein Tampereen yliopiston Alakuppilan aulassa 19.2.–18.3.2019. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttely on osa samannimistä hanketta, joka yhdistelee paitsi eri tieteenalojen näkökulmia myös taidetta.


Hankkeessa on haastateltu yli sataa Suomessa asuvaa ihmistä heidän elinpiiristään, kielimaisemastaan ja kielellisistä kokemuksistaan. Valtaosa haastatteluaineistosta on kerätty lukuvuonna 2017–2018 hankkeeseen liittyvillä kursseilla Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen suomen kielen opiskelijoiden voimin.
 

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttelyn Tampereen avajaisia vietetään tiistaina 19. helmikuuta yliopiston keskustakampuksella. Avajaiset alkavat avoimella yleisöluennolla kello 16.30 Päätalon luentosalissa D11. Luennon ohjelmaan kuuluvat hankkeen esittely, valokuvaaja Sakari Röyskön haastattelu, professori emerita Pirkko Nuolijärven esitys suomen kielen vaihtelusta 1950-luvulla syntyneiden kielen valossa sekä dosentti Hanna Lappalaisen esitys kielellisestä kohteliaisuudesta kielielämäkertojen valossa. Luennon jälkeen näyttely avataan kello 17.30. Sekä avajaistilaisuuteen että näyttelyyn on vapaa pääsy.



Lisätietoja Sata suomalaista elämäkertaa -hankkeesta voi lukea sen kotisivuilta ja Tampereen näyttelystä Facebook-tapahtumasta. Hankkeeseen ja sen näyttelyihin liittyvää keskustelua voi seurata Twitterissä aihetunnisteella #100suomalaistakielielämäkertaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomi-yliopisto-suomi-sanakirja

Suomi-yliopisto-suomi-sanakirja
Mitä akateeminen vartti tarkoittaa? Mitä sitseillä tehdään? Entä mikä ihme on Osma? Kopulan tuutorit ovat koonneet uusille fukseille sanakirjan, jossa selitetään Kopulaan, Tampereen yliopistoon ja ylipäätään akateemiseen elämään liittyviä käsitteitä.

Ainejärjestö: Yhdistys, jonka jäsenet ovat kaikki saman tai läheisten oppiaineiden opiskelijoita. Lyhentyy kätevästi aj:ksi. Meidän suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestömme on Kopula.
Aj-tila: Kopulan ja lukuisien muiden ainejärjestötila Pinni A:n neloskerroksessa. Päikkärit (ks. kohta Päikkärit) pidetään täällä.
Akateeminen vartti: Siunaus ylemmältä taholta. Käytännössä tarkoittaa sitä, että luento alkaa 15 minuuttia yli ilmoitetun tasatunnin, ellei sitä ole selkeästi merkitty alkavaksi vaikkapa klo 12.00. Luennolle, jonka alkamisaika on siis klo 12, voi huoletta saapua klo 12.15.
Alakuppila: Päätalon ala-aulassa sijaitseva kahvila. Täältä löydät limut, suklaapatukat, eväsleivät ja pienimuotoisen salaattib…

Kopulan tuoreet tuutorit esittäytyvät

Suomi-ilmiö on saanut ilon ja kunnian esitellä Kopulan tuutorit lukuvuodelle 2019–2020! Tai oikeastaan he esittelevät itse itsensä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
Kuka olet, mistä tulet, mitä teet vapaa-ajallasi?Mikä on parasta suomen kielen opiskelussa? Entä koko yliopistoelämässä?Kerro vielä terveisesi tuleville fukseille!
Tytti Nurminen Moi kaikille! Olen Tytti, vielä toistaiseksi ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Raumalta. Vapaa-ajastani suuri osa kuluu partiota harrastaessa sekä hyvää musiikkia kuunnellessa. Lisäksi olen intohimoinen salmiakkifani sekä kahvi- ja ruisleipäaddikti.Suomen kielen opiskelussa parasta ovat samanhenkiset fennistikaverit, joille on täysin suotavaa avautua mm. muiden tekemistä kielioppivirheistä. Koko yliopistoelämässä ehdottomasti parasta ovat sitsit – rakastan sitsilauluja!On ihan ok olla pihalla kaikesta. Niin mekin olemme olleet (ja välillä saatamme olla vieläkin). Nähdään syksyllä!Aino Lyijynen Heippa hei! Mie oon Aino, ensimmäisen vuosikurssin opi…

Diskurssianalyysistä tutkimusmetodina – esittelyssä Vilma Wacklinin kanditutkielma

Hei armaat kanssafennistit ja kaikki muut! Tartuin tilaisuuteen kertoa helmikuussa valmistuneesta kandidaatintutkielmastani Suomi-ilmiössä, sillä ymmärtääkseni suhteellisen monia kiinnostaa tai saattaisi kiinnostaa tehdä diskurssianalyyttinen opinnäytetyö. Ajattelin, että yhden diskurssianalyyttisen kandidaatintutkielman esittelemisestä prosesseineen voisi olla apua.

Tein tutkielmani, nimensä mukaisesti, suomalaisuusdiskursseista Susani Mahaduran Twitter-sivulla. Susani Mahadura on toimittaja ja toinen Yle Puheen Mahadura & Özberkan radio-ohjelman juontajista, mistä yhteydestä hänet tiesinkin entuudestaan. Tullessani viime syksynä kandiseminaariin ajatuksenani oli, että haluaisin jotenkin tarkastella sitä, miten maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset vaikuttavat suomen kieleen ja erityisesti suomen kielen merkityksiin. Tästä muotoutui tutkimusongelmani. Sen pienen etukäteistiedon perusteella, mitä minulla diskurssianalyysistä oli, arvelin sen sopivaksi tutkimusmenetelmäksi tä…