Siirry pääsisältöön

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttely avataan 19.2.

Miltä näyttää satavuotiaan Suomen kielimaisema? Millaisista kielenpuhujista se muodostuu, ja millaisia kokemuksia heillä on eri kielistä, murteista ja kielenkäyttötilanteista?

Suomalaisten kielellisiä elämäkertoja esitellään valokuvin, tekstein, ääni- ja videonäyttein Tampereen yliopiston Alakuppilan aulassa 19.2.–18.3.2019. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttely on osa samannimistä hanketta, joka yhdistelee paitsi eri tieteenalojen näkökulmia myös taidetta.


Hankkeessa on haastateltu yli sataa Suomessa asuvaa ihmistä heidän elinpiiristään, kielimaisemastaan ja kielellisistä kokemuksistaan. Valtaosa haastatteluaineistosta on kerätty lukuvuonna 2017–2018 hankkeeseen liittyvillä kursseilla Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen suomen kielen opiskelijoiden voimin.
 

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttelyn Tampereen avajaisia vietetään tiistaina 19. helmikuuta yliopiston keskustakampuksella. Avajaiset alkavat avoimella yleisöluennolla kello 16.30 Päätalon luentosalissa D11. Luennon ohjelmaan kuuluvat hankkeen esittely, valokuvaaja Sakari Röyskön haastattelu, professori emerita Pirkko Nuolijärven esitys suomen kielen vaihtelusta 1950-luvulla syntyneiden kielen valossa sekä dosentti Hanna Lappalaisen esitys kielellisestä kohteliaisuudesta kielielämäkertojen valossa. Luennon jälkeen näyttely avataan kello 17.30. Sekä avajaistilaisuuteen että näyttelyyn on vapaa pääsy.



Lisätietoja Sata suomalaista elämäkertaa -hankkeesta voi lukea sen kotisivuilta ja Tampereen näyttelystä Facebook-tapahtumasta. Hankkeeseen ja sen näyttelyihin liittyvää keskustelua voi seurata Twitterissä aihetunnisteella #100suomalaistakielielämäkertaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kopulalaisten syysterveiset

 Illat alkavat pimentyä ja koulutyö painaa, joten syksy vaikuttaa saapuneen! Tässä syksyn kunniaksi postaus kopulalaisten syysterveisistä, joista voi ottaa vinkkejä vaikkapa pimeiden syysiltojen viettoon. Hei rakkaat kopuliinit! Valtavasti tsemppiä syksyn opintoihin kaikille! Ja tervetuloa, uudet fuksit - lähtekää rohkeasti mukaan juttuihin <3 ootte best!    VIHDOIN PÄÄSEE MIKKO HEIKKILÄN KURSSILLE!!!!!!!!!   Kivaa syksyä kaikille kopulalaisille! Nauttikaa opinnoistanne täysin rinnoin - etenkin, jos teitä on siunattu lähiopetuksella. Muistakaa myös huvitella ja levätä! Toivottavasti nähdään syksyn tapahtumissa. <3   Moikkamoi! Toivottavasti just sulla on tiedossa kivoja, hyviä, ihania ja kauniita juttuja tähän syksyyn. Pidä huolta itsestäs, nauti upeista väreistä ja opiskelijasyksyn avautumisesta. Ainiin ja lähde mukaan järjestötoimintaan! Kopulassa kaikilla on kivaa, pidetään se sellaisena jatkossakin.   Paljon rakkautta syksyynne rakkaat ihmiset!! Muistakaa syksyn pime

Suomi-yliopisto-suomi-sanakirja

Suomi-yliopisto-suomi-sanakirja Mitä akateeminen vartti tarkoittaa? Mitä sitseillä tehdään? Entä mikä ihme on Osma? Kopulan tuutorit ovat koonneet uusille fukseille sanakirjan, jossa selitetään Kopulaan, Tampereen yliopistoon ja ylipäätään akateemiseen elämään liittyviä käsitteitä. Ainejärjestö: Yhdistys, jonka jäsenet ovat kaikki saman tai läheisten oppiaineiden opiskelijoita. Lyhentyy kätevästi aj:ksi. Meidän suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestömme on Kopula. Aj-tila: Kopulan ja lukuisien muiden ainejärjestötila Pinni A:n neloskerroksessa. Päikkärit (ks. kohta Päikkärit) pidetään täällä. Akateeminen vartti: Siunaus ylemmältä taholta. Käytännössä tarkoittaa sitä, että luento alkaa 15 minuuttia yli ilmoitetun tasatunnin, ellei sitä ole selkeästi merkitty alkavaksi vaikkapa klo 12.00. Luennolle, jonka alkamisaika on siis klo 12, voi huoletta saapua klo 12.15. Alakuppila: Päätalon ala-aulassa sijaitseva kahvila. Täältä löydät limut, suklaapatukat, eväsleivät ja pienimuotois

Maskottikäärmeen ystäväkirja

Viime keväänä Kopulassa järjestettiin käsityöprojekti, jonka seurauksena Kopula sai ikioman maskotin. Jokainen kopulalainen sai halutessaan neuloa tai virkata tilkun, joista lopulta syntyi melkoisen pitkä Fennis-käärme. Nyt on aika tutustua tähän maskottiin hieman paremmin Fenniksen ystäväkirjan kautta. Koska käärmeellä ei ole käsiä, hän ei voinut itse kirjoittaa, joten ystäväkirjan toteutuksesta on vastannut kulttuurivastaava-Aino!