Siirry pääsisältöön

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttely avataan 19.2.

Miltä näyttää satavuotiaan Suomen kielimaisema? Millaisista kielenpuhujista se muodostuu, ja millaisia kokemuksia heillä on eri kielistä, murteista ja kielenkäyttötilanteista?

Suomalaisten kielellisiä elämäkertoja esitellään valokuvin, tekstein, ääni- ja videonäyttein Tampereen yliopiston Alakuppilan aulassa 19.2.–18.3.2019. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttely on osa samannimistä hanketta, joka yhdistelee paitsi eri tieteenalojen näkökulmia myös taidetta.


Hankkeessa on haastateltu yli sataa Suomessa asuvaa ihmistä heidän elinpiiristään, kielimaisemastaan ja kielellisistä kokemuksistaan. Valtaosa haastatteluaineistosta on kerätty lukuvuonna 2017–2018 hankkeeseen liittyvillä kursseilla Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen suomen kielen opiskelijoiden voimin.
 

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttelyn Tampereen avajaisia vietetään tiistaina 19. helmikuuta yliopiston keskustakampuksella. Avajaiset alkavat avoimella yleisöluennolla kello 16.30 Päätalon luentosalissa D11. Luennon ohjelmaan kuuluvat hankkeen esittely, valokuvaaja Sakari Röyskön haastattelu, professori emerita Pirkko Nuolijärven esitys suomen kielen vaihtelusta 1950-luvulla syntyneiden kielen valossa sekä dosentti Hanna Lappalaisen esitys kielellisestä kohteliaisuudesta kielielämäkertojen valossa. Luennon jälkeen näyttely avataan kello 17.30. Sekä avajaistilaisuuteen että näyttelyyn on vapaa pääsy.



Lisätietoja Sata suomalaista elämäkertaa -hankkeesta voi lukea sen kotisivuilta ja Tampereen näyttelystä Facebook-tapahtumasta. Hankkeeseen ja sen näyttelyihin liittyvää keskustelua voi seurata Twitterissä aihetunnisteella #100suomalaistakielielämäkertaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Diskurssianalyysistä tutkimusmetodina – esittelyssä Vilma Wacklinin kanditutkielma

Hei armaat kanssafennistit ja kaikki muut! Tartuin tilaisuuteen kertoa helmikuussa valmistuneesta kandidaatintutkielmastani Suomi-ilmiössä, sillä ymmärtääkseni suhteellisen monia kiinnostaa tai saattaisi kiinnostaa tehdä diskurssianalyyttinen opinnäytetyö. Ajattelin, että yhden diskurssianalyyttisen kandidaatintutkielman esittelemisestä prosesseineen voisi olla apua.

Tein tutkielmani, nimensä mukaisesti, suomalaisuusdiskursseista Susani Mahaduran Twitter-sivulla. Susani Mahadura on toimittaja ja toinen Yle Puheen Mahadura & Özberkan radio-ohjelman juontajista, mistä yhteydestä hänet tiesinkin entuudestaan. Tullessani viime syksynä kandiseminaariin ajatuksenani oli, että haluaisin jotenkin tarkastella sitä, miten maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset vaikuttavat suomen kieleen ja erityisesti suomen kielen merkityksiin. Tästä muotoutui tutkimusongelmani. Sen pienen etukäteistiedon perusteella, mitä minulla diskurssianalyysistä oli, arvelin sen sopivaksi tutkimusmenetelmäksi …

Esittelyssä Kopulan sosiaalipoliittinen vastaava

Moikka! Mun nimi on Lotta ja oon Kopulan SoPo eli sosiaalipoliittinen vastaava (ja lisäksi apuna haalarimerkkihommissa).

Opiskelen suomea neljättä vuotta, ja poden parhaillaan eksistentiaalikriisiä siitä, mitä valmistumisen jälkeen oikein pitäisi puuhata.

Linda heitti mulle kysymyksen "Mikä on paras Kopulaan liittyvä muistosi?" ja se onkin paha kysymys se. Hyviä muistoja on hurjasti: uusia tuttavuuksia, haalarit jalassa hillumista ja mahtavia luentojakin. Oon kuitenkin sentimentaalinen nössö ja sanon parhaaksi muistoksi ne pitkät iltapäivät, jolloin ollaan vaan löhöilty yliopistolla Kopula-kamujen kanssa.

Sitten kysymys Ainolle ja Sannille: Kertokaas, mikä on teidän mielestänne parasta Tampereessa!

Blogiajanlasku alkakoon

Tervetuloa uudistuneen Suomi-ilmiön pariin!
Aiemmin paperisena lehtenä ilmestynyt ainejärjestöjulkaisumme muuttui jo viime vuonna täysin sähköiseksi, ja tästä keväästä lähtien julkaisumuoto vakiintuu taitetusta pdf-lehdestä blogialustalle.

Blogin aiheet kytkeytyvät suomen kieleen, suomen kielen tutkimukseen ja opiskeluun, ainejärjestötoimintaan sekä kaikkiin näihin liittyviin (lieve)ilmiöihin, aivan kuten vanhassa Suomi-ilmiössäkin. Tule mukaan tekijätiimiin! Uusi Suomi-ilmiö kaipaa joukkoonsa vanhoja ja uusia tekijöitä. Kaikki kopulalaiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan, eikä aiempaa kirjoituskokemusta vaadita. 
Suomi-ilmiö on hyvä alusta esimerkiksi luovan kirjoittamisen tai yleistajuisen tiedeviestinnän harjoittelemiseen, ja sieltä on helppo jakaa työnäytteitä ansioluettelon kylkeen. Kukin tekijä voi vapaasti valita oman työmääränsä ja omat aiheensa. Kaikki sisältöideat ja -ehdotukset otetaan ilolla vastaan, kunhan julkaisujen sisältö noudattaa lakia eikä loukkaa ketään. 
Om…