Siirry pääsisältöön

Esittelyssä Kopulan sihteeri

Helmi Marttila

Moikka! Oon Helmi, toisen vuoden kopulalainen ja nykyinen Kopulan sihteeri. Lähtöisin oon Riihimäeltä ja oon ehtinyt asua nelisen vuotta pk-seudulla ennen kuin asetuin pari vuotta sitten Tampereelle.

Sekä Tampereessa että Kopulassa on ehdottomasti parasta niiden koko ja ihmiset! Tampereella välimatkat ei oo liian pitkiä, ja Kopulan toiminnassa kasvot tulee nopeasti tutuiksi, mutta silti jokaiselle löytyy jotakin ja tunnelma on lämmin ja kotoisa. Pyörin Kopulan tapahtumissa aika aktiivisesti jo ennen hallituspestiäkin. Sihteerinä pysyy kivasti ajan hermolla järjestön toiminnassa ja saa antaa oman, sorminäppäryyttä vaativan kirjallisen panoksensa.

Oon innokas kasvisten syöjä, ja just nyt mun lempparivihannes on maa-artisokka. Se on ihanan rouskuva ja pähkinäinen! Tällä hetkellä oon koukussa This is us -telkkasarjaan, mikä on ärsyttävää, koska sitä julkaistaan vaan pari jaksoa viikossa. Viimeisin lukemani kirja on Yuval Noah Hararin Sapiens – Ihmisen lyhyt historia, mikä oli todella hyvä. Toisaalta oon muutenkin kiinnostunut historiasta – ja oikeestaan kaikesta – että oon ehkä vähän puolueellinen!

Niin ja vastauksena Jonnalle ja Leenalle: mun toteemieläin vois olla mikä tahansa, mikä nukkuu talviunta. Kaamos on kamalaa ja nukkuminen parasta!

Tiinalle heittäisin kysymyksen: Mikä on lempiruokasi yliopistolla?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suunta löytyi selkokielestä

Tässä postauksessa Jenni, 5. vuoden suomen kielen opiskelija, kertoo omasta tiestään selkokielen pariin kansainvälisen selkokielen päivän kunniaksi!   Tänään 28.5. vietetään kansainvälistä selkokielen päivää. Selkokeskus määrittelee selkokielen seuraava sti : Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.   Selkokieli on saanut viime aikoina mukavasti näkyvyyttä. Koronapandemia on lisännyt selkokiel isen tiedottamisen tarvetta, mutta selkokieli on näkynyt viime vuosina yhä enemmän myös yliopisto -opetuksessa ja tutkimuks essa. Esimerkiksi selkokieleen liittyviä opinnäytteitä ilmestyy huimaa vauhtia.   Erityisen suuri merkitys selkokielellä on ollut omassa elämässäni, sillä s en parista löysin suunnan, joka oli pitkään hukassa. Tässä blogikirjoituksessa kerron omasta polustani selkokielen pariin ja työe

Esittelyssä Kopulan uudet tuutorit

Tervetuloa tutustumaan Kopulan lukukauden 2020-2021 tuutoreihin! Tuutorit esittelevät itsensä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Kuka olet, mistä tulet, mitä teet vapaa-ajallasi? Mikä on parasta suomen kielen opiskelussa? Entä koko yliopistoelämässä? Kerro vielä terveisesi tuleville fukseille! Saara Hei, minä olen Saara, Kopulan oma Fennada-gootti. Olen kotoisin Kotkasta, harrastan taidetta monessa muodossa ja rakastan elämää. Parasta suomen kielen opiskelussa on päästä vihdoin korjaamaan kielioppia ilman kanssaeläjien ärsyyntyneitä reaktioita. Kopulaan olen tieni löytänyt vasta viime syksynä, mutta siitä on jo tullut minulle hyvä koti. Tervetuloa vaan mukaan ihanaan ainejärjestöömme, seuraavat pikku ketut eli fuksit! Janina Heippa kaikki! Olen Janina, vielä vähän aikaa ensimmäisen vuoden opiskelija, ja tulen Ikaalisista. Vapaa-ajallani tykkään hengailla kavereiden kanssa, kuunnella Abbaa ja lukea kirjoja. Lisäksi toimin Kopulassa toisena tuutorivastaavana. Suomen ki

Kopulan tuoreet tuutorit esittäytyvät

Suomi-ilmiö on saanut ilon ja kunnian esitellä Kopulan tuutorit lukuvuodelle 2019–2020! Tai oikeastaan he esittelevät itse itsensä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Kuka olet, mistä tulet, mitä teet vapaa-ajallasi? Mikä on parasta suomen kielen opiskelussa? Entä koko yliopistoelämässä? Kerro vielä terveisesi tuleville fukseille! Tytti Nurminen Moi kaikille! Olen Tytti, vielä toistaiseksi ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Raumalta. Vapaa-ajastani suuri osa kuluu partiota harrastaessa sekä hyvää musiikkia kuunnellessa. Lisäksi olen intohimoinen salmiakkifani sekä kahvi- ja ruisleipäaddikti. Suomen kielen opiskelussa parasta ovat samanhenkiset fennistikaverit, joille on täysin suotavaa avautua mm. muiden tekemistä kielioppivirheistä. Koko yliopistoelämässä ehdottomasti parasta ovat sitsit – rakastan sitsilauluja! On ihan ok olla pihalla kaikesta. Niin mekin olemme olleet (ja välillä saatamme olla vieläkin). Nähdään syksyllä! Aino Lyijynen Heippa hei! Mie oon Ain