Diskurssianalyysistä tutkimusmetodina – esittelyssä Vilma Wacklinin kanditutkielma
Hei armaat kanssafennistit ja kaikki muut!
Tartuin tilaisuuteen kertoa helmikuussa valmistuneesta kandidaatintutkielmastani Suomi-ilmiössä, sillä ymmärtääkseni suhteellisen monia kiinnostaa tai saattaisi kiinnostaa tehdä diskurssianalyyttinen opinnäytetyö. Ajattelin, että yhden diskurssianalyyttisen kandidaatintutkielman esittelemisestä prosesseineen voisi olla apua.
Tein tutkielmani, nimensä mukaisesti, suomalaisuusdiskursseista Susani Mahaduran Twitter-sivulla. Susani Mahadura on toimittaja ja toinen Yle Puheen Mahadura & Özberkan radio-ohjelman juontajista, mistä yhteydestä hänet tiesinkin entuudestaan. Tullessani viime syksynä kandiseminaariin ajatuksenani oli, että haluaisin jotenkin tarkastella sitä, miten maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset vaikuttavat suomen kieleen ja erityisesti suomen kielen merkityksiin. Tästä muotoutui tutkimusongelmani. Sen pienen etukäteistiedon perusteella, mitä minulla diskurssianalyysistä oli, arvelin sen sopivaksi tutkimusmenetelmäksi tälle tutkimusongelmalle. Onnekseni arveluni osoittautui onnistuneeksi. Laiskuuttani ajattelin, että haluaisin aineiston, joka olisi ”annettu”, eli minun ei itse tarvitsisi tehdä haastatteluja tai kyselyitä. Siispä päädyin tarkastelemaan itselleni tutun maahanmuuttajataustaisen toimittajan ja juontajan Twitter-sivua. Mahaduran Twitter-sivulla erityisesti eräs päivitys, jossa Mahadura käsittelee suomalaisuuttaan (ja savolaisuuttaan), kiinnitti huomioni. Sen kautta päädyin tarkastelemaan niin sanotusti perusdiskurssintutkimuksen hengessä suomalaisuusdiskursseja, joita reflektoin maahanmuuttodiskursseihin sekä aiemmissa tutkimuksissa havaittuihin suomalaisuusdiskursseihin.
Diskurssianalyysia voi tehdä hyvin monella eri tavalla, minkä koin sekä siunaukseksi että kiroukseksi: Monipuolisuudessaan diskurssianalyysi sopii hyvin monenlaisille tutkimusongelmille, joiden ytimessä on merkitysten tarkastelu. Toisaalta koska mitään valmista menetelmäkehikkoa ei ole, voi olla haastava valita ne analyysimenetelmät, joilla tutkielman haluaa toteuttaa. Tässä diskurssianalyysia koskeva taustakirjallisuus sekä aikaisemmat tutkimukset olivat avuksi, vaikka jokainen diskurssianalyysi onkin oma ainutlaatuinen prosessinsa. Itselläni mahdollisuuksien moneus meinasi paisuttaa tutkielmaa, kun löysin aineistosta aina uusia mielenkiintoisia näkökulmia ja milloin mistäkin uusia mahdollisia teoriataustoja (sinänsä positiivinen ongelma). Kantapään sekä kandiohjaajan hellän ohjauksen ja jarruttelun kautta opinkin, että erityisesti kandidaatintutkielmassa, joka on kooltaan varsin suppea, on olennaista rajata tutkielma hyvin. Kantapään kautta opin myös sen, että kannattaa kirjoittaa ylös mahdollisimman paljon havaintojaan ja ratkaisujaan pitkin tutkielmaprosessia, sillä on helpompi karsia liiasta kuin muistella jälkeenpäin, mitä tulikaan ajatelleeksi ja tehdyksi.
Jos vahvasti kaipaat sellaista tutkimusmetodia, joka tarjoaa valmiin ja selkeän ”tee näin ja näin” -etenemiskehyksen, en valitettavasti voi suositella diskurssianalyysiä sinulle. Muuten voin suositella diskurssianalyysiä erityisesti niille, joita kiinnostaa merkitysten tutkimus, sillä vaikka tutkimusprosessissani oli omat vaikeutensa ja haasteessa, oli se valtavan mielenkiintoinen, opettavainen ja tieteellisyyden rajoissa luovuuteen kannustava.
Teksti: Vilma Wacklin
- - -
Jos haluat kirjoittaa kandi- tai pro gradu -tutkielmastasi Suomi-ilmiöön, laita viestiä Kopulan blogivastaavalle osoitteeseen roosa.pelkonen(a)tuni.fi.
Tein tutkielmani, nimensä mukaisesti, suomalaisuusdiskursseista Susani Mahaduran Twitter-sivulla. Susani Mahadura on toimittaja ja toinen Yle Puheen Mahadura & Özberkan radio-ohjelman juontajista, mistä yhteydestä hänet tiesinkin entuudestaan. Tullessani viime syksynä kandiseminaariin ajatuksenani oli, että haluaisin jotenkin tarkastella sitä, miten maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset vaikuttavat suomen kieleen ja erityisesti suomen kielen merkityksiin. Tästä muotoutui tutkimusongelmani. Sen pienen etukäteistiedon perusteella, mitä minulla diskurssianalyysistä oli, arvelin sen sopivaksi tutkimusmenetelmäksi tälle tutkimusongelmalle. Onnekseni arveluni osoittautui onnistuneeksi. Laiskuuttani ajattelin, että haluaisin aineiston, joka olisi ”annettu”, eli minun ei itse tarvitsisi tehdä haastatteluja tai kyselyitä. Siispä päädyin tarkastelemaan itselleni tutun maahanmuuttajataustaisen toimittajan ja juontajan Twitter-sivua. Mahaduran Twitter-sivulla erityisesti eräs päivitys, jossa Mahadura käsittelee suomalaisuuttaan (ja savolaisuuttaan), kiinnitti huomioni. Sen kautta päädyin tarkastelemaan niin sanotusti perusdiskurssintutkimuksen hengessä suomalaisuusdiskursseja, joita reflektoin maahanmuuttodiskursseihin sekä aiemmissa tutkimuksissa havaittuihin suomalaisuusdiskursseihin.
Diskurssianalyysia voi tehdä hyvin monella eri tavalla, minkä koin sekä siunaukseksi että kiroukseksi: Monipuolisuudessaan diskurssianalyysi sopii hyvin monenlaisille tutkimusongelmille, joiden ytimessä on merkitysten tarkastelu. Toisaalta koska mitään valmista menetelmäkehikkoa ei ole, voi olla haastava valita ne analyysimenetelmät, joilla tutkielman haluaa toteuttaa. Tässä diskurssianalyysia koskeva taustakirjallisuus sekä aikaisemmat tutkimukset olivat avuksi, vaikka jokainen diskurssianalyysi onkin oma ainutlaatuinen prosessinsa. Itselläni mahdollisuuksien moneus meinasi paisuttaa tutkielmaa, kun löysin aineistosta aina uusia mielenkiintoisia näkökulmia ja milloin mistäkin uusia mahdollisia teoriataustoja (sinänsä positiivinen ongelma). Kantapään sekä kandiohjaajan hellän ohjauksen ja jarruttelun kautta opinkin, että erityisesti kandidaatintutkielmassa, joka on kooltaan varsin suppea, on olennaista rajata tutkielma hyvin. Kantapään kautta opin myös sen, että kannattaa kirjoittaa ylös mahdollisimman paljon havaintojaan ja ratkaisujaan pitkin tutkielmaprosessia, sillä on helpompi karsia liiasta kuin muistella jälkeenpäin, mitä tulikaan ajatelleeksi ja tehdyksi.
Jos vahvasti kaipaat sellaista tutkimusmetodia, joka tarjoaa valmiin ja selkeän ”tee näin ja näin” -etenemiskehyksen, en valitettavasti voi suositella diskurssianalyysiä sinulle. Muuten voin suositella diskurssianalyysiä erityisesti niille, joita kiinnostaa merkitysten tutkimus, sillä vaikka tutkimusprosessissani oli omat vaikeutensa ja haasteessa, oli se valtavan mielenkiintoinen, opettavainen ja tieteellisyyden rajoissa luovuuteen kannustava.
Teksti: Vilma Wacklin
- - -
Jos haluat kirjoittaa kandi- tai pro gradu -tutkielmastasi Suomi-ilmiöön, laita viestiä Kopulan blogivastaavalle osoitteeseen roosa.pelkonen(a)tuni.fi.
Kommentit
Lähetä kommentti