Siirry pääsisältöön

Diskurssianalyysistä tutkimusmetodina – esittelyssä Vilma Wacklinin kanditutkielma

Hei armaat kanssafennistit ja kaikki muut! Tartuin tilaisuuteen kertoa helmikuussa valmistuneesta kandidaatintutkielmastani Suomi-ilmiössä, sillä ymmärtääkseni suhteellisen monia kiinnostaa tai saattaisi kiinnostaa tehdä diskurssianalyyttinen opinnäytetyö. Ajattelin, että yhden diskurssianalyyttisen kandidaatintutkielman esittelemisestä prosesseineen voisi olla apua.

Tein tutkielmani, nimensä mukaisesti, suomalaisuusdiskursseista Susani Mahaduran Twitter-sivulla. Susani Mahadura on toimittaja ja toinen Yle Puheen Mahadura & Özberkan radio-ohjelman juontajista, mistä yhteydestä hänet tiesinkin entuudestaan. Tullessani viime syksynä kandiseminaariin ajatuksenani oli, että haluaisin jotenkin tarkastella sitä, miten maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset vaikuttavat suomen kieleen ja erityisesti suomen kielen merkityksiin. Tästä muotoutui tutkimusongelmani. Sen pienen etukäteistiedon perusteella, mitä minulla diskurssianalyysistä oli, arvelin sen sopivaksi tutkimusmenetelmäksi tälle tutkimusongelmalle. Onnekseni arveluni osoittautui onnistuneeksi. Laiskuuttani ajattelin, että haluaisin aineiston, joka olisi ”annettu”, eli minun ei itse tarvitsisi tehdä haastatteluja tai kyselyitä. Siispä päädyin tarkastelemaan itselleni tutun maahanmuuttajataustaisen toimittajan ja juontajan Twitter-sivua. Mahaduran Twitter-sivulla erityisesti eräs päivitys, jossa Mahadura käsittelee suomalaisuuttaan (ja savolaisuuttaan), kiinnitti huomioni. Sen kautta päädyin tarkastelemaan niin sanotusti perusdiskurssintutkimuksen hengessä suomalaisuusdiskursseja, joita reflektoin maahanmuuttodiskursseihin sekä aiemmissa tutkimuksissa havaittuihin suomalaisuusdiskursseihin.

Diskurssianalyysia voi tehdä hyvin monella eri tavalla, minkä koin sekä siunaukseksi että kiroukseksi: Monipuolisuudessaan diskurssianalyysi sopii hyvin monenlaisille tutkimusongelmille, joiden ytimessä on merkitysten tarkastelu. Toisaalta koska mitään valmista menetelmäkehikkoa ei ole, voi olla haastava valita ne analyysimenetelmät, joilla tutkielman haluaa toteuttaa. Tässä diskurssianalyysia koskeva taustakirjallisuus sekä aikaisemmat tutkimukset olivat avuksi, vaikka jokainen diskurssianalyysi onkin oma ainutlaatuinen prosessinsa. Itselläni mahdollisuuksien moneus meinasi paisuttaa tutkielmaa, kun löysin aineistosta aina uusia mielenkiintoisia näkökulmia ja milloin mistäkin uusia mahdollisia teoriataustoja (sinänsä positiivinen ongelma). Kantapään sekä kandiohjaajan hellän ohjauksen ja jarruttelun kautta opinkin, että erityisesti kandidaatintutkielmassa, joka on kooltaan varsin suppea, on olennaista rajata tutkielma hyvin. Kantapään kautta opin myös sen, että kannattaa kirjoittaa ylös mahdollisimman paljon havaintojaan ja ratkaisujaan pitkin tutkielmaprosessia, sillä on helpompi karsia liiasta kuin muistella jälkeenpäin, mitä tulikaan ajatelleeksi ja tehdyksi.

Jos vahvasti kaipaat sellaista tutkimusmetodia, joka tarjoaa valmiin ja selkeän ”tee näin ja näin” -etenemiskehyksen, en valitettavasti voi suositella diskurssianalyysiä sinulle. Muuten voin suositella diskurssianalyysiä erityisesti niille, joita kiinnostaa merkitysten tutkimus, sillä vaikka tutkimusprosessissani oli omat vaikeutensa ja haasteessa, oli se valtavan mielenkiintoinen, opettavainen ja tieteellisyyden rajoissa luovuuteen kannustava.

Teksti: Vilma Wacklin

- - -

Jos haluat kirjoittaa kandi- tai pro gradu -tutkielmastasi Suomi-ilmiöön, laita viestiä Kopulan blogivastaavalle osoitteeseen roosa.pelkonen(a)tuni.fi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Esittelyssä Kopulan sosiaalipoliittinen vastaava

Moikka! Mun nimi on Lotta ja oon Kopulan SoPo eli sosiaalipoliittinen vastaava (ja lisäksi apuna haalarimerkkihommissa).

Opiskelen suomea neljättä vuotta, ja poden parhaillaan eksistentiaalikriisiä siitä, mitä valmistumisen jälkeen oikein pitäisi puuhata.

Linda heitti mulle kysymyksen "Mikä on paras Kopulaan liittyvä muistosi?" ja se onkin paha kysymys se. Hyviä muistoja on hurjasti: uusia tuttavuuksia, haalarit jalassa hillumista ja mahtavia luentojakin. Oon kuitenkin sentimentaalinen nössö ja sanon parhaaksi muistoksi ne pitkät iltapäivät, jolloin ollaan vaan löhöilty yliopistolla Kopula-kamujen kanssa.

Sitten kysymys Ainolle ja Sannille: Kertokaas, mikä on teidän mielestänne parasta Tampereessa!

Blogiajanlasku alkakoon

Tervetuloa uudistuneen Suomi-ilmiön pariin!
Aiemmin paperisena lehtenä ilmestynyt ainejärjestöjulkaisumme muuttui jo viime vuonna täysin sähköiseksi, ja tästä keväästä lähtien julkaisumuoto vakiintuu taitetusta pdf-lehdestä blogialustalle.

Blogin aiheet kytkeytyvät suomen kieleen, suomen kielen tutkimukseen ja opiskeluun, ainejärjestötoimintaan sekä kaikkiin näihin liittyviin (lieve)ilmiöihin, aivan kuten vanhassa Suomi-ilmiössäkin. Tule mukaan tekijätiimiin! Uusi Suomi-ilmiö kaipaa joukkoonsa vanhoja ja uusia tekijöitä. Kaikki kopulalaiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan, eikä aiempaa kirjoituskokemusta vaadita. 
Suomi-ilmiö on hyvä alusta esimerkiksi luovan kirjoittamisen tai yleistajuisen tiedeviestinnän harjoittelemiseen, ja sieltä on helppo jakaa työnäytteitä ansioluettelon kylkeen. Kukin tekijä voi vapaasti valita oman työmääränsä ja omat aiheensa. Kaikki sisältöideat ja -ehdotukset otetaan ilolla vastaan, kunhan julkaisujen sisältö noudattaa lakia eikä loukkaa ketään. 
Om…